Mutta sitten päivän teknisempään aiheeseen eli sopivan kokoisen triathlonpyörän valitsemiseen. Tässä alkuun rohkaisuksi lainaus erään pyörää kaipailevan teräsmiehen mietteistä tuolla Juoksufoorumilla:
"huh. tieto tosiaan lisää tuskaa.maantiepyörä on jotenkin selkeämpi: mittaa sisäsauman ja sillä jo melkein tietääkin kokonsa. TT- ja triathlonpyörissä rungot ovat NIIN erimallisia, että mittojen kuin mittojen vertailu on hankalaa.. ja tuo ilmeisen olennainen, itselle optimaalinen vaakaputken mitta huomattavasti hankalampi selvittää kuin sisäsauma.. "
Miten sitten valita itselleen sopivan kokoinen pyörä? Ja nyt puhun nimenomaan pitkän matkan triathlonkisoihin tarkoitetusta pyörästä. Parasta olisi tietenkin marssia osaavan pyöräkauppiaan luo koeajamaan pyöriä ja nauttimaan laadukkaasta palvelusta. Tämä on kuitenkin Suomen oloissa usein mahdotonta, sillä oikean kokoista triathlonpyörää harvemmin löytyy lähimmän pyöräkaupan varastosta. Hyvä vaihtoehto on silloin joiltain kauppiailta löytyvä sovituspenkki/-pyörä, jonka geometriaa voidaan säätää vastaamaan jotain tiettyä runkoa, joka voidaan sitten tilata maahantuojalta tai valmistajalta mikäli sitä ei ole kauppiaan varastossa. Ongelmana tässäkin on, että kaikilla kauppiailla ei ole tietoa siitä millaisen asennon triathleetti tarvitsee, eikä hänellä välttämättä ole tarjota urheilijan kaipaamia merkkejä.
Usein houkuttelevaksi vaihtoehdoksi muodostuu pyörän tilaaminen ulkomailta. Valikoimat ovat silloin laajemmat ja esimerkiksi edellisen vuoden malleja voi löytyä hyvinkin edulliseen hintaan. Kokenut triathlonisti myös tietää ennestään millaisilla mitoilla valmistetun rungon hän tarvitsee. Ensimmäinen pyörä sen sijaan on aina enemmän tai vähemmän arvaus, joten sen kaikkein kalleimman ja hienoimman mallin perään ei kannata heti sännätä. Jos tuntee vaikkapa samankokoisen seurakaverin, kannattaa hankkiutua hänen juttusilleen. Vähintäänkin pääsee mallaamaan kokoa tai jopa suorittamaan koeajon :) Apuna sopivan koon etsinnässä voi käyttää myös erilaisia tri-/aika-ajopyörille tarkoitettuja nettilaskureita, kuten competitive cyclist.
Tähän juttuun on myös kerätty joitain hyödyllisiä neuvoja ja etäisyyksiä, mikäli joudut arvioimaan runkokoa mittojen ja kaavioiden perusteella. Nämä nyrkkisäännöt eivät ole kunnollisen pyöränsovitussession veroisia, mutta jos sinussa on yhtään insinöörin vikaa niin niillä saat todennäköisesti valittua hyvin ajettavan rungon ja siihen sopivat aerobarit. Huomaa, että monet alla olevista arvioista perustuvat suureen otokseen ja ovat siis keskiarvoja aktiiviurheilijoiden ajoasennoista. Kukin ihminen on rakenteeltaan hieman erilainen ja tätä voi myös koittaa ottaa hieman huomioon ao. etäisyyksien kohdalla. Lisäksi kunkin henkilön omat mieltymykset saattavat vaikuttaa hieman riippumatta kuskien välisistä rakenteellisista eroista. Et siis voi näillä neuvoilla korvata käytännön kokemusta tai kunnon asennonsovitussessiota sovituspyörän äärellä, mutta veikkanpa ettet mene pahasti harhaankaan.
Satulaputken kulma - engl. seat angle. Kuvassa alfa. Keskeisimpiä lukuja. Katselisin vain 77-79 asteisia pyöriä. Tämä sen vuoksi, että pienestä kulmasta seuraa liian kaukana poljinkeskiön takana oleva satula, joka muodostaa aika-ajossa ongelman, koska lantion kulma jää silloin ahtaaksi. Optimaalinen lantion kulma taas on keskeinen sekä mukavuuden että voimantuoton kannalta ja vaikuttaa mahdollisesti myös siihen miten juokset pyöräilyn jälkeen. 77-79 asteiset pyörät mahdollistavat samaan aikaan matalan ylävartalon ja tarpeeksi avoimen lantion. Esimerkiksi Havaijin kisassa tai TdF:ssa lähes kaikki ns. loivilla (72-76-asteisilla) pyörillä ajavat kuskit viettävätkin suurimman osan ajasta satulan kärjellä imitoidakseen 78-asteisella pyörällä lunnollisesti saavutettavaa asentoa. Ei kovin miellyttävä vaihtoehto... Satulan kärjen tulisi sijaita vaakatasossa suunnilleen poljinkeskiön tasolla tai korkeintaan sentin-pari sen takana. Jotkut maantiepyöräilytaustaiset triatleetit pitävät satulan yleensä hieman taempana, koska ovat siihen tottuneet (kansainvälisen pyöräilyliitto UCI:n säännöissähän satulan kärki on määrätty min. 5 cm poljinkeskiön taakse).
Erityisen hyödyllisiä mittoja samalla satulaputken kulmalla varustettujen pyörien vertailemiseen ovat kuvan 'stack' ja 'reach' -mitat, jotka on merkitty kirjaimilla s ja r. Ne löytyvät joidenkin asialle omistautuneiden pyörävalmistajien sivuilta. Jos noita mittoja ei löydy, niitä kannattaa kysyä suoraan valmistajalta. Mikäli valmistaja ei tiedä niitä, kannattaa ostaa toisen merkkinen pyörä ;) Mikäli standover height -mitta on ilmoitettu, voit laskea stackin seuraavasti:
stack = standover height - 324 mm + bottom bracket drop (700C pyörät)
stack = standover height - 298 mm + bottom bracket drop (pienet, 650C pyörät)
'Armrest drop' - siis aerobarien kyynärtukien pystysuora etäisyys satulan yläpinnasta, kun satula on asetettu optimaaliseen ajo-asentoon. Jos tiedät minkä verran pudotusta tarvitset voit laskea millä runkokoolla ja millä aerobareilla pyöräsi tangot asettuvat sopivalle korkeudelle. Jos valitset rungon ja aerobarit musta tuntuu että olen ämmä-kokoa-periaatteella tai vaikkapa pelkästään maantiepyöräsi vaakaputken mitan mukaan on lähes varmaa, että runko on liian suuri etkä saa noita tankoja millään niin matalalle kuin on tarkoitus.
Voit arvioida itsesi pituisten ajajien käyttämän pudotuksen seuraavasti:
Armrest_drop = 0.005D^2 -0.2D
Kaavan D on satulakorkeus poljinkeskiön keskeltä satulan keskikohdan päälle. Tämä kaava on tarkoitettu pyöriin, joissa on 77-asteinen satulaputken kulma. Jos kulma on suurempi (77-80) niin vähennä jälkimmäisen termin (0.2D) kertoimesta jokaista astetta kohti 0.0075. Eli 78-asteiselle pyörälle kaava saa muodon C=0.005D^2 - 0.1925D. Jos tiedät että alaselän notkeutesi ei ole huippu-urheilijaluokkaa niin lisää tulokseen +1,5cm. Jos selkäsi oli aina luokan jäykin lisää vielä sentti.
Tässä vaiheessa olet siis rajannut etsinnät 77-79 -asteisiin runkoihin ja sinulla on näppituntuma siitä paljonko aerobariesi tulisi olla satulan alapuolella.
Nyt ongelmana on valita runko ja aerobarit (nimeomaan kokonaisuutena!) siten, että aerobarit tulevat sopivalle korkeudelle. Sopivaa runkokokoa on mahdollista arvioida laskemalla, mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta päästää rassailemaan pyörää:
Stack=cos(90-satulaputken_kulma)*satulakorkeus - armrest_drop - aerobarin korkeus - 2cm -1cm - 1,5cm
Kaavassa tarkoitettu satulakorkeus mitataan poljinkeskiön keskeltä satulan kiskojen keskikohdan kautta satulan yläpinnan tasalle. Se on jotakuinkin sama pyörän runkogeometriasta riippumatta, joten voit mitata sen lähes mistä tahansa pyörästä jonka satula on säädetty sopivalle korkeudelle. Huomaa kuitenkin että sopiva satulakorkeus riippuu poljinkampien pituudesta. Pyörässä, josta mittaat satulakorkeuden pitää siis olla saman mittaiset kammet kuin tri-pyörässä jonka kokoa arvioit tai sitten tuo kampien pituusero tulee ottaa huomioon. Ihan tarkasti ottaen myös poljinten tulisi olla samankorkuiset mutta niistä ei taida isoa eroa syntyä. Kaavassa esiintyvä 2 cm tulee stemmistä ja 1 cm vastaa keskimääräistä ohjainlaakerin kannen aiheuttamaa korkeuden lisäystä. Jos tiedät että pyörääsi tulee jonkun muun korkuinen ohjainlaakeri niin vaihda tämä 1 cm sopivampaan arvoon. 1,5 cm on ylimääräinen tila joka on varattu ns. spacereille, joita lisätään stemmin alle säätövaraksi. Jos et halua spacereita tai haluat niitä enemmän kuin 1,5 cm niin muista ottaa tämä huomioon. Aerobarin korkeus tarkoittaa stemmin kinnityspisteen keskikohdasta (=häränsarvitangon keskipisteestä) kyynärtukien pohjaan mitattua pystysuoraa etäisyyttä joka on yleensä merkkikohtainen. Seuraavassa on muutamien yleisimpien merkkien korkeuksia, jotka voit sijoittaa suoraan kaavaan:
Vision 3,5 cm
Syntace 7,0 cm
ProfileDesign (clip-on barit) 7,0 cm
Valdora 2,0 cm
Huomaa, että aerobarmerkkien välillä on jopa 5 cm:n korkeuseroja. Useimmiten yksittäisten runkokojen välillä on vain parin sentin ero, joten on erittäin tärkeää valita runkoon sopivat aerobarit. Jos valitset 'vähän liian suuren' rungon ja korkeat barit muodostuu armrest dropiksi jopa 7 cm vähemmän kuin kokoa pienemmällä rungolla ja matalilla aerobareilla. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi aerobarien lopulliseen korkeuteen vaikuttaa stemmin kulma. Kaavassa on oletettu että stemmin varsi on vaakasuorassa (n. -17..-19 asteinen stemmi) jolloin se ei juuri vaikuta tilanteeseen. Markkinoilla on myös toimivia säädettäviä stemmejä joiden kulmaa voi hieman muuttaa. Ne sopivat hyvin asennon hakemiseen.
Etäisyys satulan kärki -> aerobarien kärki (='ohjaamon pituus'). Tangonpäävaihtajat pois luettuna. Tämä etäisyys on kuljettajilla keskimäärin sama kuin satulakorkeus edellä kuvatulla tavalla mitattuna. Vaihtelua voi kuitenkin esiintyä jopa +-5 cm riippuen kehon epäsuhdasta, selän notkeudesta ja henkilökohtaisista mieltymyksistä riippuen. Jos tiedät että alaselkäsi on jäykkä ja selkäsi on ajoasennossa selvästi kaarella tulisi tämän mitan olla todennäköisesti hieman lyhyempi. Voit käyttää tätä tietoa sopivan aerobarien, stemmin ja rungon pituuden arvioimiseen (ohjaamo = reach+stemmin pituus+aerobarien pituus-6mm kun satulan kärki on säädetty poljinkeskiön tasolle). Jos runkoosi tulee runsaasti spacereita stemmin alle, huomioi että jokainen 1 cm spacereita (tai ohjainlaakerin kantta) lyhentää ohjaamon pituutta 3 mm.
Vaakaputken pituus. Älä osta tripyörää nettikaupasta pelkästään maantierunkosi vaakaputken pituuteen perustuen. Yleensä tarvitset pyörän jossa on vähän lyhyempi vaakaputki. Lisäksi valmistajien käytäntö ilmoittaa tuo vaakaputken pituus voi näiden pyörien kohdalla olla vaihteleva... Yleensä valmistajat ovat pyrkineet mitoittamaan pyörät siten että sama runkokoko (siis sama nro tai kirjain) valmistajan maantiepyörästä ja tri-pyörästä sopisi samalle kuljettajalle vaikka pyörien todelliset mitat eivät olisikaan samat. Mielestäni tri-pyörän rungon pituus ei ole niin kriittiinen kuin sen korkeus. Valmistajien kokoluokituksessa yksi koko tekee yleensä pituudessa 10-15mm joka on kompensoitavissa stemmillä ja aerobarien säädöillä ja mallilla. Jos pyörä on väärän korkuinen siihen on paljon vaikempaa/mahdotonta saada optimaalista asentoa. Tämä pätee erityisesti silloin jos runko on liian korkea.
Esimerkki
Satulan korkeuteni on 80,0cm (175mm poljinkammilla). Olen katsellut 78-asteista Cervelo P3C -pyörää , olenhan saavuttanut paikan Havaijin MM-kilpailuihin. (kylläpä onkin kiva kirjoittaa taas tänne blogiin kun voi keksiä mitä vaan hullua!!). Mutta mikähän runkokoko noista olisi sopivin? Kellään tällaisella hirvellä meidän seurassa ei edes satu olemaan Cerveloa että pääsisi kokeilemaan ja Saldenilla kauppaavat sitä 70% alennuksella..hmm. Ajattelin laittaa pyörään Visionin Trimax SI -malliset aerobarit. Mutta minkä pituiset? Asennon syvyyttä pitäisi myös voida vähän säätää eli ainakin se 1,5cm spacereita pitäisi olla stemmin alla.
Edellä kuvatulla kaavalla saadaan 80cm satulakorkeudella armrest drop'iksi 16,6 cm. Kun tämä sijoitetaan alempaan kaavan yhdessä 35mm Vision-barien ja tuon Cervelon mukana tulevan 1 cm:n ohjainlaakerin kannen sekä 1,5 cm:n spacereiden kanssa saadaan halutuksi rungon stack -mitaksi 53,65 cm. Cervelon kokotaulukosta huomataan että tämä on lähes millilleen koko 58. Tällöin stemmiksi valitaan -17 astetta joka on lähes vaakasuorassa.
Tämän pituisilla kuskeilla ohjaamo on keskimäärin 80cm. Satulan kärkeä pidän tri-tyyliin poljinkeskiön kohdalla. joten reach(44,5cm)+stemmi+aerobarit-6mm-4,5mm(spacereista)=80cm Toisin sanoen stemmi+aerobarit saisivat olla yhteensä 37cm pitkät. Valitsen 270mm pitkät Visionit ja 10 cm:n stemmin. Ja jos meninkin vähän harhaan niin voin vaihtaa vähän lyhyemmän/pidemmän stemmin tai aerobarit. Mikäli aerobarit olisivat säädettävää mallia esim. ProfileT2 niitä voisi myös hieman säätää eteen-taakse -suunnassa.
Pienellä järkeilyllä voi päätellä että 56-kokokin menisi vähän korkeammilla bareilla ja pidemmällä stemmillä.
Jos haluaisin hieman korkeamman mukavuusasennon, laittaisin stemmin alle pari senttiä enemmän spacereita tai vaihtoehtoisesti jättäisin spacerit kokonaan pois ja vaihtaisin korkeammat esim. syntace-aerobarit. Tai katsoisin pituuteensa (reach'iin) nähden korkeampaa (stack'iltaan suurempaa) runkomallia kuten P2C. Tai laittaisin tuon -17 asteen stemmin sijaan +5 asteisen.. vaihtoehdot on monet.
Lisää hyödyllistä tietoa pyöristä ja ajoasennoista löytyy vaikkapa Slowtwitch -sivustolta, josta tämänkin jutun data on enimmäkseen peräisin.
